SAM-60 Sámi oahpaheaddjeoahput miehtá riikka

Sámi oahpaheaddjeoahput miehtá riikka

Nationála fálaldat sámegielas ja didaktihkas GLU 1-7 ja GLU 5-7 studeanttaide.

Leat go don oahpaheaddjestudeanta dahje oahpaheaddji gii háliidat leat mielde nanneme sámegiela boahtte áiggi? Dál lea dus vejolašvuohta lohkat sámegieloahpaheaddjin buot Norgga oahppoásahusain. 

2027 giđđalohkanbaji fysalaš deaivvadeamit leat 3. ja 11. vahkus. 

Sámi allaskuvla fállá sámegiela ja sámegiela didaktihka oahpu studeanttaide geat vázzet vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid eará oahppoásahusain.  Fálaldat heive maid joatkkaoahppun sámegielat oahpaheddjiide geain váilu sámegiella ja sámegiela didaktihkka sin oahpaheaddjeoahpus.

Oahppofálaldagas lea njealji oasis, oktiibuot 60 oahppočuoggá ja  addá oahpahangelbbolašvuođa sámegielas 1.-10. cehkiin. Fáttát leat sámegiela variašuvdna, sámi girjjálašvuohta, sámegiela čállin, giellaoahppa ja didaktihkka.

Studeanttat háhket nanu fágagelbbolašvuođa sámegielas ja didaktihkas, ja ohppet plánet, čađahit ja árvvoštallat buori ja movttiidahtti sámegieloahpahusa. 

• Oahpahus- ja eksámengiella: Oahpahus- ja eksámengiella lea ollásit davvisámegiella. Muhtin oahpporesurssat sáhttet leat dárogillii dahje eaŋgalasgillii.
• Oahppočuoggá: Oktiibuot 60 oahppočuoggá. 
• Oahppoáigi: Jahki (Guokte lohkanbaji)
• Oahpahan- ja oahppanvuogit: Lohkanbajis leat guokte fysalaš deaivvadeami Sámi allaskuvllas, ja dasa lassin leat vahkkosaš oahppanaktivitehtat neahta bokte. Oahpus lea geatnegahtton neahttaoahpahus, joavkobarggut ja studeantaaktiivvalaš oahppanvuogit. Gáibiduvvo ahte studeanta oassálastá aktiivvalaččat buot oahppanarenain. 

Movt ozat: 

• Oahpaheaddjestudeanttat dieđihit iežaset oahppoásahussii beroštumi lohkat dán oahppofálalaga, ja sin oahppoásahus šiehtada Sámi allaskuvllain, sii eai sádde sierra ohcamuša Sámi allaskuvlii. 
• Eará ohccit ohcet dábálaš vugiin ovdal áigemeari mii lea áigeamearri. 

Sisdoallu

 Sámegiela variašuvdna ja didaktihkka  (15 oahppočuoggá)  2027 giđđalohkanbajis

Fáddá deattuha sámegiela suopmaniid ja gielladiliid máŋggabealatvuođa, ja movt dáid áššiid sáhttá vuhtiiváldit oahpahusas. Studeanta oahpásnuvvá davvisámegiela suopmaniidda ja daid gaskavuhtii dálá čállingillii.. Studeanta oahppá makkár čanastat iešguđet suopmaniin lea dálá čállingillii, ja makkár vejolaš hástalusat ohppiin sáhttet čuožžilit lohkamis ja čállimis. Studeanta oahpásnuvvá sámegiela iešguđet hállijoavkkuide ja makkár dárbbut sis leat sámegieloahpahusa dáfus (vuosttašgielat, nubbingielat, ođđa hálli). Studeanta oažžu maid vuođđodieđuid sámegiela servodatsaji birra unnitlogugiellan ja máŋggagielalašvuođa iešguđet beliin sihke indiviida ja servodatdásis. Studeanttat ohppet movt láhčit sámegieloahpahusa gáiddusoahpahusa bokte, sihke vuosttaš- ja nubbingielafágas

 Sámi girjjálašvuohta ja didaktihkka  (15 oahppočuoggá) 2027 giđđalohkanbajis

Fáddá gieđahallá sámegiela girjjálašvuođa gárggiideami, ja mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa.  Studeanta oahppá sámi girjjálašvuođa mearkkašumi birra servodagas ja oahpahusas, ja oažžu vuođđodieđuid sámegiela ja girjjálašvuođa historjjás. Oahpus studeanttat oahpásnuvvet sámi girjjálašvuođa guovddáš oahpahusvugiide, ja girjjálašvuođa vejolašvuođaide ohppiid sátneráju viiddideamis. Fágadidaktihkka deattuha muđui lohkanoahppama ja -oahpahusa, ja lohkama ja čállima árvvoštallama.

Sámegiela čállin ja didaktihkka (15 oahppočuoggá) 2027 čakčalohkanbajis 

Sámegiela čállin ja didaktihkka deattuha studeantta iežas čállinmáhtu ovdánahttima ja movt sáhttá atnit sámegiela giellaoahpa doarjjan iežas ja ohppiid čállimis, ja movt sáhttá ovttastahttit čállinoahpahusa ja giellaoahpa oahpahusa. Studeanttat čállet ollu, ja ožžot sihke oktasaš ja individuála čállinbagadallama. Studeanttat galget ovdánahttit gelbbolašvuođa plánet, čađahit ja árvvoštallat oahpahusa mii guoská sámegiela čállimii. Studeanttat ohppet doarjut sámegielat ohppiid čállima gielladiđolaččat.

Giellaoahppa (15 oahppočuoggá) 2027 čakčalohkanbajis 

Fáddá deattuha giellaoahpa guovddáš ráhkadusaid ja daid oahpahussii guoski didákttalaš beliid. Studeanttat ohppet davvisámegiela riektačállinnjuolggadusaid ja movt sáhttá atnit giellaoahpa doarjjan iežas ja ohppiid čállimis. Gielladikšun lea guovddáš oassi fáttás ja studeanta oahppá vuhtiiváldit gielladikšuma iežas čállimis ja bagadallat ohppiid gielladikšuma guovddáš beliin. Studeanttat ohppet heivehit giellaoahpa oahpaheami luohkkácehkiid mielde ja ovttastahttit čállinoahpahusa ja giellaoahpa oahpahusa. Fágadidaktihkka suokkarda fága iešvuođaid, sisdoalu ja bargomálliid oahppanperspektiivvas ja vuođđooahpahusaid oahppoplánaid ja skuvlafágaid mielde.

Sisabeassangáibádusat

Dábálaš sisabeassangáibádusat alitohppui ja sámegielmáhttu. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga/gymnása) dahje reálagelbbolašvuohta. Dasa lassin galgá studeanta leat oahpaheaddjeoahpus dahje válbmen oahpaheaddjeoahpu. 

Buot ohccit fertejit duođaštit sámegielmáhtu.  

Sámegielmáhtu sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde:  

• Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200–300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde, dahje  
• sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin, dahje  
• ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.