SAM-1004 Láidehus sámi sosiolingvistihkkii
Oahpus guorahallojuvvojit fáktorat mat váikkuhit sámegielaid ja eará gielaid diliide. Gielaid ceavzinnávccaid hástalusat ja giellaealáskahttima dárbbut ja metodat guorahallojuvvojit sihke individuála ja institušuvnnalaš dásiin. Váldodeaddu lea sámegielaid diliin.
- Oahppočuoggá: 10
- Diibmoplána ja deaivvadanplána: TimeEdit
- Oahppoáigi: Ovtta lohkanbaji badjel
- Oahpahan- ja oahppanvuogit: Neahttavuđot oahpahus. Oahpahan- ja oahppanvuogit leat logaldallamat, ságastallamat, čálalaš barggut, bargoseminárat, joavkobarggut ja iešheanalaš barggut.
- Oahpahus- ja eksámengiella: Davvisámegiella
- Ohcanwebas: Vállje 2108
- Sisabeassangáibádusat
• Dábálaš sisabeassangáibádusat alitohppui. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla, logahaga dahje gymnása) dahje reálagelbbolašvuohta. Oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusat olgoriikkaohcciide bohtet ovdan GSU-listtus. Go oahppu lágiduvvo sámegillii, de olgoriikkaohcciide ii gusto dárogielgáibádus, vrd. Forskrift om opptak til høgare utdanning § 2-2 (6).
• Sámegielmáhttu.Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan 2, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200–300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.
- Sisdoallu
Oahpus guorahallojuvvojit fáktorat mat váikkuhit sámegielaid ja eará gielaid diliide. Gielaid ceavzinnávccaid hástalusat ja giellaealáskahttima dárbbut ja metodat guorahallojuvvojit sihke individuála ja institušuvnnalaš dásiin. Váldodeaddu lea sámegielaid diliin. Oahpu ulbmil lea oahpásnuvvat 1) sosiolingvistihka ja giellasosiologiija fágasuorgái 2) sosiolingvistihkalaš vuođđodoahpagiidda ja vuolggasajiide ja 3) máŋggagielatvuođa, gielaid áitatvulošvuođa ja ealáskahttima guoskevaš dutkamuššii.
- Gáibádusat beassat eksámenii
Čuovvovaš gáibádusat leat eaktun beassat eksámenii:
- Studeanta galgá leat searvan 80 prosentii oahpahusas
- Studeanta čállá guokte (2) unnimustá 4-siidosaš čálalaš barggu girjjálašvuođa, logaldallamiid ja vejolaččat iežas materiála vuođul. Barggut ovdanbuktojit bargoseminárain, ja studeanta galgá guđege semináras kommenteret ovtta mielstudeantta barggu.Gáibádusat galget leat dohkkehuvvon ovdal go studeanta beassá eksámenii.
- Eksámen
2-vahkkosaš čálalaš ruovttueksámen sosiolingvistihkkii guoskevaš fáttás. Čállosa guhkkodat lea 10– 13 siiddu.
Árvosánit addojuvvojit ECTS vuogádaga mielde, mas A lea buoremus árvosátni ja E lea vuolemus ceavzinárvosátni. F árvosátni mearkkaša ahte ii leat ceavzán.
