JUR 102 Almmolaš eanan- ja čáhcehálddašeapmi sámi guovlluin, ja dan diehtovuođđu
Dán oahpus oahpásmuvvet studeanttat stáhtalaš ásahusaid organisatoralaš huksehusaide Sámis (Norggas, Suomas ja Ruoŧas), ja ásahushuksehusaid kultuvrralaš vuolggasajiid birra.
- Oahppočuoggá: 10
- Diibmoplána ja deaivvadanplána: Time Edit
- Oahppoáigi: Ovtta lohkanbaji badjel
- Oahpahan- ja oahppanvuogit: Okta deaivvadeapmi Sámi allaskuvllas ja muđui neahttaoahpahus maid sáhttá maiddái čuovvut klássalanjas Sámi allaskuvllas. Oahppanvuogit leat logaldallamat ja ságastallamat, bargobadji ja joavkobarggut. Vurdojuvvo ahte studeanttat oassálastet aktiivvalaččat buotlágan oahpahusvugiide ja lohket lohkanmeari áŋgirit. Studeantabarggut galget dábálaččat ovdanbuktot plenumas, gos buohkat leat fárus árvvoštallame barggu.
- Oahpahus- ja eksámengiella: Váldo oahpahusgiella lea davvisámegiella. Muhtun logaldallamat sáhttet leat skandinávalaš ja eŋgelasgillii. Oahpahus eaŋgalsgillii ii dulkojuvvo. Eará gielaid oahpahus dulkojuvvo dárbbu mielde.
- Ohcanwebas: Vállje 4020
- Sisabeassangáibádusat
• Dábálaš sisabeassangáibádusat alitohppui. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga/gymnása) dahje reálagelbbolašvuohta. Oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusat olgoriikkaohcciide bohtet ovdan GSU-listtus.
• Davvisámegielmáhttu. Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan 2, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200–300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.- Sisdoallu
Oahpus studeanta oažžu vuođđodieđuid birasehtalaš gažaldagaide sámi árbevirolaš muitalusain ja práksisiin ja vieruin, nu go dat bohtet ovdan čálalaš gálduin ja njálmmálaš muitalusain. Studeanta oahppá maid oaidnit mo olbmo sadji máilmmis muđui sáhttá leat ipmirduvvon iešguđetge láhkai. Seammás oahpahus addá diehtovuođu gažaldagaide mat gullet min otná diliid smávit ságaide ja stuorit diskurssaide.
- Gáibádusat beassat eksámenii
Čuovvovaš gáibádusat leat eaktun beassat eksámenii:
• 2-3 siidosaš čálalaš bargu válljejuvvon fáttás oahpu sisdoalu vuođul.
• Reflekšuvdnačálus (eanemusat 1.5 siiddu) čálalaš barggu sisdoalu birra.
• Individuála 10-minuhtasaš ovdanbuktin čálalaš barggu birra bagadallansemináras, dasa lassin bohtet gažaldagat ja digaštallan studeantajoavkkus- Eksámen
5-beaivásaš čálalaš ruovttueksámen mas studeanta vállje fáttá oahpu sisdoalu vuođul maid oahpaheaddji dohkkeha. Vástádusa guhkkodat galgá leat 5-7 siiddu.
Eksámenbargu árvvoštallojuvvo ECTS-vuogádaga árvosániid mielde, mas buoremus árvosátni lea A ja vuolimus ceavzinárvosátni lea E. F árvosátni mearkkaša ahte ii leat ceavzán.