Dohkkehuvvon allaskuvlastivrras 17.06.2021, áššis S-20/21.

Annum-njuolggadusat

Annumortnet lea ruđalaš doarjja Sámi allaskuvlla buot fágabargiide geat leat oahpahus- dahje dutkanvirggiin, ja geain lea eambbo go 50 % virgesturrodat ja Sámi allaskuvla váldobargoaddin.  Ruđat galget mannat fágalaš ja pedagogalaš doaimmaide mat leat čadnon allaskuvlla ulbmiliidda, doaimmaide ja vuoruhemiide.

Annuma jahkásaš sturrodat lea 2021s čuovvovaččat:

• Oahpahus- ja dutkan virggehasaide: 10.000 ruvnno (NOK)
• Vuosttašamanueansa-, professor-/dosent-, professorstipendiáhta-, ja doavttirgrádastipendiáhttavirggehasaide: 30.000 ruvnno (NOK)
• Duodje- ja hábmenstipendiáhtaide: 90.000 ruvnno (NOK) jahkásaččat liigeannum mii galgá gokčat ávnnasgoluid, hábmengoluid, čájáhusgoluid ja loahpahangoluid.

Vejolaš liige annum juolludeapmi publiserenčuoggáid mielde:

• Juohke čuoggás dássi 1: 2.000 ruvnno (NOK)
• Juohke čuoggás dássi 2: 3.000 ruvnno (NOK)

Sturrodat galgá jahkásaččat árvvoštallot Sámi allaskuvlla bušeahttaproseassa oktavuođas ja rievdaduvvot earret eará bálká- ja haddegoargŋuma ektui.

Annum doarjja juolluduvvo dan mielde man stuora virgeproseanta fágabargis lea gustovaš jagi. Jus lea 50 % virgesturrodat dahje eambbo de ožžot olles annuma juolluduvvot. Jus virgesturrodat gustovaš jagi lea unnit go 50 % de ii juolluduvvo annum.

Annuma ii sáhte seastit nuppi jahkái. Jus rehkegat, skovit dahje diŋgojumit sáddejuvvojit maŋŋel gaskkustuvvon áigemeriid de golut váldojit maŋit jagi annumjuolludeamis. Lea bargi ovddasvástádus dovdat áigemeriid.

Lea juohke bargi iežas ovddasvástádus bearráigeahččat man ollu annuma lea geavahan iige golahit eambbogo mii sutnje lea juolluduvvon. Eanetgeavaheapmi sáhttá váikkuhit bargi maŋit jagi annumjuolludemiide.

Annuma geavaheapmi galgá raporterejuvvot oanehis raportta bokte mas annumguoskevaš doaimmat, bohtosat ja golut čilgejuvvojit.

Annum gokčá

• Mátkegoluid go áigu searvat fágalaš kurssaide, semináraide, konferánssaide ja eará fágaguoskevaš áššiide nugo dutkama gieddebargguide.
   
• Fágagirjjiid, artihkkaliid ja fágalaš áigečállagiid doallat, ja dárbbašlaš bargoreaidduid oastit mat leat fágalaš doaimmaide čadnon.
   
• Goluid almmuhemiid oktavuođas, nugo ovdamearkka dihte giellabassamii, jorgaleapmái, hábmemii, govaide, prentemii ja eará guoskevaš bálvalusaide.

Makkár goluid annum ii govčča

Annumruhta ii leat jurddašuvvon liige bálkán, iige priváhta goluid gokčamii. Annumruhta ii govčča goluid maid bargoaddi muđuid galgá gokčat nugo DBS (Dearvvašvuođa, Biras ja Sihkarvuođa) guoskevaš goluid, dihtoriid ja telefovnnaid. Jus leat sierra dárbbut de bivdit váldit oktavuođa lagamus hoavddain. Annumruđain iige sáhte gokčat goluid maid Sámi allaskuvla lea muđui eará mearrádusaid bokte cealkán ahte eai gokčojuvvo.

Ovdamearkkat maid annum ii govčča:

• Viessogálvvuid, kantuvrastuoluid jna.
• Ruovttukantuvrra láigogoluid
• Telefovnnaid
• Mátkegolut priváhtta orrunbáikki ja bargosaji gaskkas
• Bargodihtoriid

Sierra njuolggadusat bálvalusaid oastimii

Jus oastá bálvalusaid de galget fitnodagat sáddet rehkega njuolga Sámi allaskuvlii go fal lea vejolaš. Jus ii leat vejolaš, de galgá bargi vuođuštit manin ii sáhte rehkega sáddet njuolga Sámi allaskuvlii ovdalgo bargi oažžu mávssu máhcahuvvot. Lea bargi iežas ovddasvástádus dárkkistit ahte buot bálvalusat dahkkojit gustovaš sisaoastinnjuolggadusaid siskkobealde, omd. ahte ii oastte bálvalusaid iežas lagas olbmuin.

Sierra njuolggadusat teknihkalaš rusttegiid oastimii

Buot teknihkalaš bargoreaiddut galget diŋgojuvvot IT-ossodaga bokte. IT ossodat galgá registreret dáid rusttegiid Sámi allaskuvlla opmodahkan. Dákkár golut eai gokčojuvvo máksinmáhcahanskovi vuostá. 

Lea bargi ovddasvástádus dovdat ja čuovvut Sámi allaskuvlla sisaoastinnjuolggadusaid ovdal go oastá rusttegiid.

Jus Sámi allaskuvllas leat sullasaš teknihkalaš rusttegat vuorkkás de galgá geavahit daid dan sadjái go oastit ođđa.  (Omd. govvengábaráhtta, dihtorfiellu, báddenrusttegat jna.)

Go bargi heaitá virggistis dahje ii šat dárbbaš teknihkalaš bargoreaidduid de galgá daid buktit IT-ossodahkii.

Dárkileabbo njuolggadusat, prosedyrat ja áigemearit

Allaskuvladirektevra dehe dat geasa son addá fápmudusa viidáseappo mearrida dárkileabbo hálddahuslaš njuolggadusaid, prosedyraid ja áigemeriid mat gusket annumortnegii.