Sámi oahpaheaddjeoahpu ja Lohkanguovddáža mátkereive WIPCE 2025
WINHEC čoahkkimis ledje oasalastit Sámi allaskuvllas, Guovdageainnus, Sámi joatkka- ja Boazodoalloskuvllas, Guovdageainnus ja Sámi Joatkkaskuvllas, Kárášjogas. Govas gurut rávddas olgesguovlui: Oddbjørg Hætta Sara, Frid Tellefsen Svineng, Mia Carina Eira Jægervand, Jørn Inge Eira, Mette Anti Gaup, John Samuel Nystad jr, Susann Røkke, Guro A Iversen, Lisa Baal, Lars Ailo Bongo ja Inger Anne Gaup.
Skábmamánus leimmet mii Sámi oahpaheaddjeoahpuid goađi ja Lohkanguovddáža bargit Aotearoas WIPCE 2025 konferánssa oktavuođas. Ovdal WIPCE-konferánssa oassálaste Sámi allaskuvllas njealjis (Lisa Baal, Annukka Hirvasvuopio, Lars Ailo Bongo ja Inger Anne Gaup) WINHEC-čoahkkimii. WINHEC-čoahkkimis ledje njeallje ásahusa mat bukte ovdan man muddui sii leat ollen iežaset akkrediterenproseassas, ja okta dain leai áibbas ođđa Guam-nammasaš guovlu. Guam lea unna sulloš Japana ja Austrália gaskkas. Guam dohkkehuvvui bargagoahtit akkrediterenproseassain.
Muđui WINHEC BOARD OF ACCREDITATION AND AFFIRMATION bargá álo buoridit giehtagirjji vai lea álkit sidjiide geat galget álgit ođastit akkrediterenproseassa. Muđui lea maiddái WINHEC geahčadišgoahtán mo sii leat organiserejuvvon. Sámi allaskuvla galgá ođđasit iežas akkrediteret jagi 2028, ja lea áigi bargagoahtit dainna proseassain siskkáldasat. Sámis leat golbma ásahusa akkrediterejuvvon ja dat leat Sámi allaskuvla, Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla Guovdageainnus ja Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas, ja buohkain sis ledje oasseváldit WINHEC-čoahkkimis. Norgga Sámedikkis ledje maiddái oassálasttit čoahkkimis. Dađi bahábut ii oktage skuvllain lean nagodan ruhtadit ohppiid/studeanttaid mielde dáidda álgoálbmotdeaivvademiide.
WIPCE KONFERÁNSA 2025
Dál go mii leat ollen ruoktot fas, mii leat nu giitevaččat go oaččuimet vejolašvuođa searvat WIPCE konferánsii ja beasaimet deaivvadit álgoálbmogiiguin miehtá máilmmi. Konferánssa prográmma sisttisdoalai dievva beroštahtti akademalaš logaldallamiid ja máŋggalágan ságastallamiid. Akademalaš ságastallamat joatkašuvve maŋŋil go konferánsabeaivvit ledje loahpahuvvon. Mii leat oahppan ollu ja čatnan fágalaš oktavuođaid miehtá máilmmi. Čuovvovaččat geahčadit mátkki sisdoalu dárkileappot.
Distinguished Professor Linda Tuhiwai Smith doalai vuosttaš váldosáhkavuoru. Son čujuhii mo su buolvva bargu nannet álgoálbmotoahpahusa ja dutkama dál fievrriduvvo ođđa buolvvaid bokte, mo oahpahus ja dutkan hábmejuvvo ja stivrejuvvo dálá áiggi dárbbuid ja hástalusaid mielde. Mii dovddaimet vuollegašvuođa go guldaleimmet su logaldallama. Lei stuorra gudni dearvvahit Linda Tuhiwai Smith maŋŋel su ovdanbuktima. Su máhttu ja váibmoláđisvuohta attii midjiide sihke inspirašuvnna ja nana ovddasvástádusdovddu — ahte mii beassat oassálastit su ja earáid dehálaš bargguide, ja mii dál sáhttit fievrridit dan ovddosguvlui. Mii dovddaimet čiekŋalis oktavuođa su sániide ja leat ilus ja giitevaččat go min bargu Sámis lea dialogas álgoálbmogiiguin miehtá máilmmi. Sámi fágabargin mii dovddaimet giitevašvuođa go mii beassat leat mielde joatkit dán ovddidanbarggu, mii leat dahkkon Sámi allaskuvllas dán rádjái. Linda Tuhiwai Smith jearai maiddái mo mii olmmožin sáhttit leat buorrin ovdagovvan eará eamiálbmogiidda ja iežamet álbmogii ja mii lea min “special power” geahčestat, modji, gorutgiella vai lea go dat ahte sápmelaččat leat coggan gávtti dakkár báhkka beaivvi go mis lea otne dáppe Aotearoas. Midjiide lei dat hui earenoamaš ahte Linda Tuhiwai Smith lei oaidnán ja anii árvvus sápmelaččaid álbmogin ja namuhii min iežas váldologaldallamis. Go Linda Tuhiwai Smith lea olles iežas eallima bargan eamiálbmot áššiiguin, de loahpahii son ná: “Work is life and Life is work” ja jurddahii earenoamážit mánáidmánáid ja máttarmánáid birra ahte makkár vuođu mii nagodit sidjiide hukset vai sis leat reaiddut dustet boahtteáiggi.
WIPCE-konferánssas Lisa Baal gávnnadii Graham Smithain gii lea moatte geardde fitnan Sámi allaskuvllas. Graham Smith celkkii dearvuođaid Sápmái ja jearai, goas Sápmi lágidivččii WIPCE? Lisa Baal searvvai dál viđát geardde WIPCE-konferánsii ja juohke háve lea boahtán jearaldat goas Sápmi válddášii ovddasvástádusa lágideamis. Dasa mii sáhttit dušše lohkat ahte daiguin resurssaiguin mat mis leat, de bissu dat dušše niehkun. Muhto lea hui dearvvašlaš niegadit ja sávvat, ahte soaitá boahtte buolva nagodit lágidit WIPCE Sámis.
Konferánssas fuomášeimmet, ahte maorigielas lea nana sajádat Aotearoas. Dan birra čálii dárkileappot Annika Pasanen iežas mátkereivves. Sápmi lea aŋkke maid stuora giellaovdagovvan eará álgoálbmogiidda, ja lea stuorra imašin olusiidda ahte Sámi allaskuvllas sámegiella lea sihke oahpahus- ja bargogiellan ja dat oaččui olu rámi, vaikko lea ain ollu mii galgá dahkkot sámegielaid ektui.
Midjiide, geat bargat sámi mánáidgárde- ja oahpaheaddjeoahpuiguin, lei earenoamáš mávssolaš humadit ja deaivvadit sihke maoriskuvllaid ja eará eamiálbmot oahpaheaddjeoahpuid ovddasteddjiiguin. Mis lea olu oahppat maoriin, muhto lei maiddái stuorra beroštupmi galledit Sámi ja oahppat mot mii bargat omd. oahpaheaddjeoahpuin. WIPCE lágan lágideamit láhčet buori vejolašvuođa čatnat oktavuođaid ja mii boahtit bargat dan ovdii, ahte beassat ovdánahttit daid oktavuođaid geavatlaš dássái.
WIPCE- konferánssas máŋgasat mis dolle ovdanbuktimiid min oahpahus-, dutkan- ja ovdánahttinbargguid birra. Čuovvovaččat ovdanbuktit oanehaččat min logaldallamiid sisdoalu.
Laila Aleksandersen Nutti ovdanbuvttii oasáža metodologalaš válljemiin ja doaimmain PhD dutkamis. Ovdanbuktimis son muitalii movt narratiivvalaš juogadanvuogit mat leat juo sajáiduvvan sáhttet váikkuhit metodologalaš bargovugiide ja oasseváldiin váikkuhanvejolašvuođaide, ja movt dakkár bargovuogit leat mielde nanneme ja ovdánahttime sámi ja eamiálbmot oahpahusdutkama.
Máren Palismaa ovdanbuktima namma lei “Learning Saami language can be fun”. Son ovdanbuvttii iežas vásáhusaid mot sáhttá bargat sámegiela giellaoahpain. Giellaoahpa njuolggadusaid ii leat váttis oahppat. Ovdanbuktimis son attii konkrehta ovdamearkkaid giellaoahpa oahpaheami birra, mot sáhttá mánáid ja nuoraid movttiidahttit oahppat sámegiela njuolggadusaid somás ja movttiidahtti vugiiguin.
Berit-Ellen Juuso ovdanbuvttii iežas PhD-dutkamuša ja earenomážit dan mo mánát ohppet lohkat sámegiela, álgoálbmotgiela, man sajádat servodagas ii leat beare nanus. Son jugii iežas dutkamuša gávdnosiid WIPCE:s, gos su dutkan oaččui stuorra beroštumi riikkaidgaskasaš guldaleddjiid bealis.
Berit-Ellen Juuso ovdanbuvttii maid ovttas Laura Kotavuopioin Lohkanlihkku-prošeavtta — fidnu man ulbmilin lea nannet sámemánáid lohkanovdáneami hutkás digitála reaiddu bokte. Lohkanlihkku áigumuššan lea áŋgiruššat hukset lohkanmiela ja čálamáhtu ovdánahttima digitála resurssa bokte. Sudno sešuvdna čalmmustahtii dan, mo digitála reaiddut, kultuvrralaččat vásttolaš oahpahus ja ođđa oahpahanvuogit sáhttet doarjut sámi easkkaálgi lohkkiid lohkanoahppama. Fidnu bovttii stuorra beroštumi oahpaheddjiin miehtá máilmmi.
Ylva Jannok Nutti, Ravna Triumf ja Laura Kotavuopio logaldallan namma leai Sámi teacher educators’ efforts to cultivate a teaching practice grounded in the value of nannejeaddji. Logaldallan guorahalai mo duodji, gulahallan ja meahcástallanvuogit oahpahuvvojit sámi oahpaheaddjeoahpuin ja mo oahpahus doarju oahpaheaddjestudeanttaid ámmátlaš ja kultuvrralaš identitehta. Midjiide lei maiddái earenoamáš vásihit, mot maoriguldaleaddjit giite min oktasaš lávlagiin maŋŋel min ovdanbuktima.
Lisa Baal logaldalai Can new technology create a digital future to an indigenous language. Sáhkavuorru lei sámegielat kártengeahččalemiid birra ja mo mii daid beassat ođastit go eat dárbbaš čuovvut mo geahččaleamit leat dárogillii ráhkaduvvon. Dál beassat iežamet giellastruktuvrra atnit vuođđun go beassat áibbas álggu rájes ráhkadit geahččalemiid. Teknologiija bokte lea vejolaš vearbagielaide ráhkadit govaid mat lihkadit go muđuid han lea vearbbaid váttis illustreret, muhto GIF govat addet vearbagielaide ođđa vejolašvuođaid.
Sara Elle Heahtta ovdanbuktima namma lei Giellabálgát, Sámi language paths. Ovdanbuktimis muitaluvvui vuos Sámi allaskuvlla ja Sámi lohkanguovddáža birra oanehaččat, ovdal go de čilgejuvvui dárkileappot Giellabálgát resurssa/neahttasiiddu birra, resurssa duogáža ja ulbmila birra. Resursa lea golmma sámegillii, davvi-, julev- ja lullisámegillii. Dasto čájehuvvui govvosiid bokte movt resursa lea huksejuvvon dásiid mielde ja makkár “bálgát”, gealbopáhkat ja bargobihtát doppe leat ja movt dát resursa lea jurddašuvvon ahte galgá geavahuvvot, namalassii kollegaid gaskkas systemáhtalaš profešuvdnaságastallamiid bokte loktet gelbbolašvuođa ja kvalitehta giellaoahpahusas skuvllas ja mánáidgárddis.
Máret Murud lágidii posterčájáhusa Ovttas|aktan|aktesne birra, gos muitalii oahpponeavvoportála birra, ahte lea golmma sámegillii, davvi-, julev- ja lullisámegillii lassin dárogillii. Čájáhusas čalmmustahtii ahte portálii leat čohkkejuvvon buot sámi oahpponeavvut mánáidgárdde rájes allaskuvlla dássái, ja ahte leat máŋgga riikka oahpponeavvut seamma neahttabáikkis, go gearddi sámit ásset Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.
Go mii leat dál máhccan ruoktot Sápmái, de leat váldán mielde dieđuid, oktavuođaid ja movtta maid oaččuimet konferánssas. Mii leat giitevaččat go beassat ságastallat álgoálbmot vieljaiguin ja oappáiguin miehtá máilmmi. Dákkár deaivvadeamit movttiidit min ovttas nannet min gielaid ja min diehtovuogádagaid boahttevaš buolvvaide.
Mii háliidit joatkit dán dehálaš barggu, bargat iežamet servodagaid ja organisašuvnnaid siskkobealde, ja ovttasbargat earáiguin, sihke lahka ja guhkkin.
Giitu konferánssa ovddas! Kia ora!
Váimmolaš dearvuođaiguin
Lisa Baal, Sara Ellen Johansdatter Eira Heahtta, Annukka Hirvasvuopio, Berit-Ellen Juuso, Laura Kotavuopio, Marikaisa Laiti, Marit M. Eira Murud, Laila Aleksandersen Nutti, Ylva Jannok Nutti, Maren Palismaa ja Ravna Triumf.
