Les på norsk.

Odne, ođđajagimánu 17.beaivvi, de deavdá Jan Henry Keskitalo, Guovdageainnus, 80 jagi. Iluin sávvat mii, Sámi allaskuvlla bargit, hui ollu lihku beaivái min ásahusa vuosttaš rektorii. 

Jan Henrys lea leamaš guovddáš doaibma Sámi allaskuvllas, álggaheami rájes gitta dássážii. Son lea ain hui áŋgir ja viššal searvat min ásahusa fágalaš lágidemiide. Ležžet dal studeanttaid ávvodoalut, doavttergráda nákkáhallamat, fágabargiid deaivvadeamit, ja geasuheaddji fágaseminárat ja konferánssat Diehtosiiddas, Guovdageainnus. 

Jan Henry lea maiddái vuogas ráđđeaddi. Son čehpet nevvoda fágabirrasiid mo galgat ovdánahttit oahppofálaldagaid ja nannet eamiálbmogiid ovttasbargguid. Son ságastallamiin namuha mo min ásahus galgá dustet nuoraid ja servodaga dárbbuid, ja leat gozuid alde servodaga dramáhtalaš rievdademiin. 

Son lea okta sis gii dovdá buoremusat sámi skuvlahistorjjá, go alddis lei guovddáš doaibma sámi oahpahusa ovdánahttima váikkuheamis. Strategalaččat vuoruhii politihkkáriid, ákkastallamiiguin nagodii váikkuhit vai sámi skuvla, sámi alitoahppu ja dutkan vuoruhuvvui. 

Lei stuorra olahus go Finnmárkku allaskuvllastivra mearridii nammadit joavkku plánet Sámi allaskuvlla ja dán jovkui válljejuvvui dalle Jan Henry jođiheaddjin. Plánenjoavkku bargun lei ráhkkanahttit Álttá oahpaheaddjeallaskuvlla sámi ossodaga bargiid, studeanttaid ja resurssaid sirdima Guovdageidnui. Kultur- ja dieđadepartemeantta soabadii Suodjalusdepartemeanttain luvvet Guovdageainnus Áibmosuodjalusa hálddahuslaš viesuid ja muhtin ráje orrunviesuin Statsbyggii Sámi allaskuvlla váras. Haddi lei dušše 1 ruvnnu. Ná hálbái ii leat oktage eará sámi ásahusa jođiheaddji nagodan ordnet ná stuorra vistehivvodaga. 

Eai lean álkes beaivvit, muhto stáđisvuođain ásahii dehálaš sámi ásahusa 

Iluin muittašat mo Jan Henry lea leamaš guovddáš ovdagovvan, pionearan, sápmelaččaid alitoahpu ovddideamis ja ovdánahttimis. Go son válljejuvvui jagis 1989:s Sámi allaskuvlla vuosttaš rektorin, de bijai son nana fágalaš ja institušuvnnalaš vuođu oahpuide, gelbbolašvuođaloktemii ja máhttoovddideapmái. Vuosttaš beaivvi rájes go Sámi allaskuvla rahppui, de bijai vuođđun sámegiela, kultuvrra ja servodagaid ovdánahttima dárbbuid. 

Sus lei čađat mihttun ahte Sámi allaskuvla galgá doaibmat davviriikalaš dásis, ja leat ávkin ja ovdagovvan sámi servodagaide ja báikegottiide, sihke suoma-, ruoŧa- ja norggabeale Sámis. Son diđii bures mo oahpaheaddjevátnivuohta čuohcá sámegielat ohppiide, ja jos eai nagot doarvái oahpaheddjiid rekrutteret, de sámi oahpahus bázahallá. Su rektor áigodagas rahpasedje ráját Ruššii ja Guoládatnjárgga sápmelaččat álge háhkat oahpuid Sámi allaskuvllas. Jan Henry vuoruhii miehtá Sámi perspektiivva ásahusa ovdánahttimis. 

Dát eai lean álkes jagit, go politihkkárat eai oaidnán álo dárbbu ja ávkin sámi alitoahppoásahusas. Rievssatlávkkážiiguin nagodii háhkat ruhtadeami vai sáhttet oahpuid ovdánahttit, ja rekrutteret Guovdageidnui sihke fága- ja hálddahusbargiid. Jos ležže fágabargit geat eai máhttán sámegiela, de vuoruhii gelbbolašvuođaloktemis, ahte dárogielat fágabargit ohppet moatti jagis sámegiela. Dáinna son lihkostuvai bures, go lážii diliid nu ahte bargit bállejedje bargat sihke fágain ja giellaovdánemiin. 

Dál lea Sámi allaskuvla áidna ásahus olles máilmmis mas lea sámegiella sihke oahpahusgiellan, dutkangiellan ja hálddahusgiellan. Dát lea leamaš ásahusa giellastrategiija ásaheami rájes. 

Maŋŋil go Jan Henry luobai Sámi allaskuvlla rektorin, de jotkkii ođđa bálgáid miel. Son lei Sámi erenoamášpedagogalaš doarjalusa/Samisk spesialpedagogisk tjeneste direktevran, maiddái jođihišgođii Sámi lohkanguovddáža. 

Eamiálbmogiid ovttasbarggut bukte ođđa fágalaš vejolašvuođaid 

Hui árrat guorragođii Jan Henry eamiálbmogiid fierpmádagaid. 1970-logus manai viššalit oahpahuskonferánssaide Alaskas, Kalaallit Nunaatas (Ruonáeatnamis), Kanádas ja maŋŋil vuoruhišgođii viidát eará eamiálbmot guovlluid. 

Lei Davviriikkaid Sámeráđđi mii láidestii Jan Henry ođđa oktavuođaide, go son searvvai jagis 1986 The World Indigenous Peoples´ Conference on Education (WIPCE) vuosttaš konferánsii; The Start of an Empowering Global Indigenous Education Movement. 

Maŋŋil dán čanai son buriid oktavuođaid ja ovttasbargguid viidát, sihke Hawai´i, Aotearoa, Australia, USA ja Ruošša eamiálbmot alitoahppu ásahusaiguin, dainna mihttuin ahte Sámi allaskuvlla bargit ja studeanttat galget ávkkástallat lonohallamiin ja fágalaš ovttasbargguin. 

Árktalaš dásis vuoruhii oahpaheaddjelonohallamiid ja fierpmádatbargguid ja sus lei guovddáš doaibma sihke UArctic fierpmádagas ja Árktalaš ráđis. 

Jan Henry váimmu lagamus dáidá leat eamiálbmogiid alitoahppoásahusaid fierpmádat, World Indigenous Nations’ Higher Education Consortium (WINHEC). Golbma jagi, áigodagas 2008 - 2011 lei son stivrajođiheaddjin dán globála fierpmádagas. Sámi allaskuvla lea akkrediterejuvvon dahje dohkkehuvvon eamiálbmotásahussan WINHEC bokte, ja dát lea bálggesčuovgan sámiide ahte min ásahus olaha riikkaidgaskasaš dohkkeheami dakkár eamiálbmotvuođđuduvvon orgánas. 

Giitosat

Lei sámi servodahkii buorrin go Jan Henry jagis 1968 gearggai oahpaheaddjeoahpus, ja oalle nuorran válljii bargat strategalaččat sámi skuvlavuogádagaide, sámi oahpaheddjiide ja sámi ohppiide ávkin, sihke nationála, davviriikalaš, eamiálbmot dásis. 

Giitevašvuođain muittašat buot daid olahusaid maid Jan Henry lea olahan. Su CV lea 10 siidosaš ja dát lea dehálaš dokumentašuvdnan ahte buot lea vejolaš, go lea sihke dáhttu ja hállu ovdánahttit sámi servodaga. Stuora giitevašvuohta maiddái su bearrašii, geat leat árjjalaččat dorjon Jan Henry vai son lea bállen bargat sámi servodaga ovdánemiin. 

Liv Inger Somby Sámi allaskuvlla rektor