Dutkanráđđi lea juolludan 11.1 miljovnna ruvnnu dutkanprošektii Reshaping linguistic spheres in Sápmi: language policy, linguistic atmosphere, and namescapes in the multilingual North.

Prošeavtta ulbmilin lea dutkat, čielggadit ja analyseret gielladiliid dihtto gielddain Norggas ja Suomas. Eanaš sámegielaid ektui muhto jus lea sáhka máŋggagielat gielda gos kveana- ja suomagiella maid hállojuvvo de váldit dan maid vuhtii, čilge prošeaktajođiheaddji Annika Pasanen. 

Prošeavtta čađahit golbma professora ja das leat golbma váldofátta. 

Professor Torkel Rasmussen galgá eanemus dutkat suohkandási giellapolitihka, Norgga riikadási dihtomearálaš giellapolitihka perspektiivvas. 

Norggas lea riikadásis čielggas makkár giellapolitihkka galggašii ollašuhttojuvvot suohkaniin, muhto gielddadásis ii mana alo nu mo riikadásis lea mihttun. Prošeavttas galget danin analyseret mii dat dagaha ahte suohkandási giellapolitihkka ii álohii ollašuva nu go riikadásis livčče mihttun. 

Professor Annika Pasanena dutkanfádda lea dat mii gohčoduvvo gielalaš atmosfeara. Dasa gullá makkár jurdagat, oainnut, árvvut ja kánske velá sierramielalašvuođat gieldda ássiin leat giela ektui.

Professor Kaisa Rautio Helander lea báikenammaáššedovdi ja galgá guorahallat makkár jurdagat olbmuin leat báikenamaid ja báikenamaid geavaheami birra. Giellapolitihkas ja giellaealáskahttimis lea dát okta dehálaš oassi das ahte sámegiel báikenamat šaddet eambbo ja eambbo oidnosii. Sámi báikenamat lea maid ášši mii muhtomin dagaha debáhtaid danin go dat lea ášši masa láktasit olu dovddut ja jurdagat. 

Oktiibuot galgá dát boađus leat čiekŋalis analysa daid dihtto suohkaniid giella diliid ja ideologiijaid birra duohtavuođa ja soabahanbarggu konteavsttas.

Annika Pasanen dadjá ahte lei hui ilus go oaččui dieđu ruhtadeami birra. 

–  Čállit dákkár stuorra ohcamuša lei hui garra bargu ja ferten erenomážit rámidit min ekonomiijaossodagat. Mis lei hui buorre ovttasbargu singuin ja dat manai hui njuovžilit. Dál lea dieđus hui buorre dovdu go lea šaddan boađus dan barggus.  Dat han ii suige mana álohii dutkanmáilmmis nu ahte fidne konkrehta bohtosiid dan garra barggu ovddas maid lea bargan. 

Sámi allaskuvlla rektor Liv Inger Somby lea maid ilus ođđasa dihte.  

– Dát lei hui illudahtti ođas ja sávan hui ollu lihku Sámi allaskuvlla dutkiidjovkui geat dál leat ožžon badjelaš 11 miljon ruvnnu doarjaga Norgga dutkanráđis. Dákkár dutkanprošeakta nanne min ásahusa dutkama ja dutkandási.   Dutkanráđis lei 90 miljon ruvnnu ohcan láhkai ja bohte 43 ohcama, ja dát čájeha man stuorra beroštupmi lea dutkat fáttáid dáruiduhttima váikkuhusain.  Dát dutkandoarjagat leat oassin seanadeami proseassain.  Mu sávaldat leat ahte Norgga dutkanráđđi vuoruha Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna barggu, ja ahte leat seamma mađe stuorra ruhtadoarjagat boahttevaš jagiid, go leat ollu oasit mat leat dutkkatkeahttá, dadjá Somby. 

Pasanen dadjá ahte sii sávvet ahte sin dutkanprošeakta maid boahtá ávkin suohkaniidda. 

– Mii háliidat čielggadit báikkálaš dási gielladili nu čiekŋalit go vejolaš ja analyseret daid fáktoriid mat dál hehttejit dahje dorjot sámegielaid ealáskahttima ja nannema. Mii háliidat prošeavtta ollašuhttit dainna jurdagiin ahte maiddái dego beassat váikkuhit áššiid, omd. suohkaniiguin ovttasbargat doarjun dihte sin. Dát ii galgga dušše leat akademalaš buđaldeapmi muhto mii háliidat váikkuhit áššiid ja geahččalit veahkkálagaid suohkaniiguin dutkat gielladiliid ja veahkkin ráhkadit ávžžuhusaid suohkaniidda mo dilit sáhttet ovdánit boahtteáiggis.