Ávvudit Konrad Nielsena sámi gielladutkan árbbi seminárain
Konrad Nielsen ja su informánta Báhpa-Elle. Govva: Norsk Folkemuseum
Dán jagi lea gollan 150 jagi das rájes go gielladutki Konrad Nielsen riegádii. Dan háliideaba Sámi allaskuvla ja Turku universitehta ávvudit ja bovdeba guovttebeaivásaš ávvuseminárii Guovdageainnus.
Sámi allaskuvla professor Kaisa Rautio Helander čilge ahte Nielsenis lea leamaš hui guovddáš rolla sámegiela dutkamis ja dutkanhistorjjás.
– Konrad Nielsena sátnegirji lea otná dán beaivve árvvolaš ja anolaš gáldu sihke máŋggalágan fágasurggiid bargiide ja maiddái olles sámi álbmogii.
Vaikko Nielsen lea ge olu bargguin leamaš, de leat válljen fokuseret erenomážit dan árbái mii sus lea sámegielaid dutkamis. Danin dát seminára lea biddjon oassin Sámi allaskuvlla giellavahku prográmmas. Dasa lassin lea maid dát oassin Eamiálbmotgielaid logijagi čalmmusteamis.
Váldologaldallit leat dihtomielalaččat válljejuvvon eará sámegielain vai eará sámegielaid ovdáneapmi maid boahtá ovdan.
Goanstajierpmi hárjeheapmi ja nuortalašgiela dutkan
Váldologaldalli seminára vuosttaš beaivvi lea Inga Lill Sigga Mikkelsen (UiT Norgga árktalaš universitehta). Su logaldallan váldá ovdan makkár dáhta dárbbašuvvo go galgá hárjehit goansttajierpmi (GJ) sámegielaid ektui. Mikkelsen geassá logaldallamis konkrehta ovdamearkkaid makkár dásis julevsámi gielladáhta lea odne.
Julevsámegiela čállinvuohki dohkkehuvvui 1983, ja easká 2007 almmuhuvvui divvunprográmma julevsámegillii mii gávdná ortográfalaš meattáhusaid.
Julevsámi ealáskahttima dihte leat maid olu easkaálgi hubmit ja nubbingielagat, geat maid buvttadit julevsámi čállosiid ja jietnabáttiid main sáhttet leat gielalaš meattáhusat.
Boađusin das lea ahte julevsámi dáhtá mii gávdno GJ-hárjeheapmái lea guhkkin eret dan dásis mii dárbbašuvvo jus GJ-reaidu galgá buvttadit julevsámegiela norpmaid mielde.
Váldologaldallit seminára nuppi beaivvi leaba Markus Juutinen (Turku ja Oulu universitehtat) ja Taarna Valtonen (Turku, Helssega ja Oulu universitehtat). Sudno logaldallama fáddá lea nuortalašgiela dutkan.
Juutinen ja Valtonena logaldallamis leat golbma oasi. Vuosttaš oasis muitaleaba nuortalašgiela dutkanhistorjjás Norgga bealde Nielsena áiggi rájes dálá áigái.
Nuppi oasis Juutinen muitala Njauddâm sijdd nuortalašgiela suopmana iešvuođaid birra, ja goalmmát oasis Valtonen muitala Norgga beale nuortalaččaid báikenammaárbbis ja dan dutkamis Norggas.
Loga Mikkelsena olles abstrávtta dás.
Loga Nuutinen ja Valtonena olles abstrávtta dás.
Máŋggabealat prográmma
Prográmmas leat maid olu eará miellagiddevaš fáttát. Earret eará logaldallá Helena Omma maid duottar mearkkaša, Mikkel Rasmus Logje logaldallá báikenamaid mearkkašumi várppiid ja nuohttuma geahčastagas ja Trond Trosterud logaldallá Sámi leksikográfalaš guovddáš sámi leksikográfalaš árbevieru perspektiivvas.
Logaldallojuvvo maid anárašgillii ja máttasámegillii.
Tuomas Kuokkari logaldallá anárašgiela kvantitehtagaskavuođa ja Marja-Liisa Olthuis gis gielamonumeanta huksema birra. Thomas Brevik Kjærstad logaldallá sámi leksikografiija birra.
Dasa lassin lágida Sámi allaskuvlla girjerájus ja Sámi arkiiva čájáhusa mas čájehit sátnegirjjiid, govaid ja arkiivamateriálaid.
Mállásiin guoimmuha sámi ráppár Áilu Valle.
– Son lea válljejuvvon dan dihte go mii diehtit ahte Áilu lea dihtomielalaččat geavahan earret eará sátnegirjjiid go lea čállán iežas ráppateavsttaid. Son buktá musihkkamáilmmis ovdamearkka mo sámegielain sáhttá dihtomielalaččat bargat, čilge Rautio Helander.
Na geaidda de heive dát seminára?
– Dát seminára heive rievtti mielde buohkaide geat leat beroštuvvan oahppat eambbo sihke Konrad Nielsena birra ja sámegielaid dutkama birra. Dat lea sihke dutkiide ja eará berošteddjiide, buohkat leat buresboahtin, dadjá Rautio Helander.
Dieđihanáigemearri lea 13.10.
Eambbo dieđuid dieđiheami birra ja olles prográmma gávnnat dás.
Gii lei Konrad Nielsen?
Konrad Nielsen (1875-1953) álggahii iežas karrieara teologan, muhto jođánit gávnnai geainnu gielladiehtagii. Son gearggai teologiijaoahpuin 1896s, ja juo 1887s čađahii eksámena kveanagielas, ja sámegielas gis 1898s.
1899s nammaduvvui Nielsen doseantan sáme- ja kveanagielas Kristiania universitehtas.
Su dovdoseamos girjjit leat Lærebok i lappisk (1926-29) ja Lappisk ordbok (1932-38), main son ovdánahtii giellaoahpa ja riektačállima Knud Leema ja Jens Andreas Friisa sátnegirjjiid vuođul.
Son jorgalii maiddái girkogirjjiid ja boazodoallolágaid sámegillii ja suomagillii, ja šattai dehálaš áššedovdin dáru-sámi dilálašvuođaide; mii Nielsena mielas muhtumin muosehuhtii su akademalaš bargguid.
